Wednesday, November 30, 2011

Terde ois, siideri puuttuu

Siellä se nyt on. Meidän terde. Tuo metallihomma on taiteellinen aaltopeltiratkaisu suihkukopin ulkoseinään. Se taitaa tulla myös sisäseinään! Pahoittelen vastavalossa ja tunnetilassa vinoon mennyttä horisonttia.

Amerikassa on isommat sienetkin

Tässä kuvassa ei oikein kunnolla näy miten isoja nuo kanttarellit ovat, mutta siis ison miehen kämmenen kokoisia. Paistoin ne äsken voissa ja öljyssä punasipulin kera, ja olipas kyllä herkullinen lounas.

Sunday, November 27, 2011

Parempi Occupyy pivossa kuin intiaani oksalla


Tusina Targetin telttoja nousemassa vallatulle tontille.

Oaklandin Occupy-leiri on nyt häädetty kolmeen kertaan. Telttaporukka alkaa varmasti olla aika väsynyttä, ja ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä että kaikkein vannoutuneimmat anarkistikaaderit, jotka ovat mitä ilmeisimmin kaapanneet Oaklandin Occupy- liikkeessä vallan, eivät välttämättä edusta strategisesti tarkkanäköisintä haaraa. Tosin he näyttävät olevan myös usein aika kovassa kännissä, mikä on ymmärrettävää tämän hetkiset sääolosuhteet huomioiden. Viime viikolla he säntäsivät "pelastamaan" pankille menossa olevaa asuintaloa täällä West Oaklandissa saatuaan jonkun tweetin jostain että tällainen olisi hyvä idea. Kukaan ei ollut ihan sataprosenttisen varma siitä, mikä kiinteistö on kyseessä ja kuka sen omistaa, mutta joku tyyppi sanoi puhuneensa omistajan, tai ainakin jonkun omistajan sukulaisen kanssa, ja jengi pisti teltat pystyyn tyhjälle tontille ja alkoi onnitella itseään hyvästä työstä. Tontin omistaja sai vihiä asiasta ja otti yhteyttä poliisin ja vaati häätämään occupeeraajat. Omistaja sattui olemaan rouva Gloria Cobb, Oaklandin vanhan ja arvostetun Oakland Post -sanomalehden omistajaperheestä. He ovat Oaklandin afroamerikkalaisten aatelia, ja koko tontinvaltaushomma alkoi vaikuttaa yhä isommalta virheeltä. Poliisi hääti taas kerran valtaajat.

Perjantaina oli sitten ostoshuumapäivä Black Friday, jolloin monet kaupat laittavat tavarat tuntuvaan aleen, ja ryntäyksessä yleensä aina kuolee vähintään yksi ihminen ikäänkuin kapitalismin alttarille. Emeryvillen Bay Streetin ostoskeskus sijaitsee vanhoilla Ohlone-intiaanien pyhillä mailla, ja ensimmäiset amerikkalaiset ovatkin jo kymmenen vuoden ajan järjestäneet näyttävän Black Friday -protestin siellä ostoskeskuksessa. He haluavat muistuttaa ihmisiä siitä, kenen tontilla tässä oikeastaan halvan tavaran perässä juostaan. Protestia osaavat odottaa niin ostoksilla olijat kuin kauppiaat, eikä sitä yleensä pidetä mitenkään huonona juttuna, koska ihan asiallisesta asiastahan siinä huomautetaan.

Occupyläiset liittyivät tänä vuonna protestiin, ja kävivät mm. jumittamassa Targetin ja Ikean jonot lastaamalla kauhean määrän ostoskärryjä täyteen retkeilyaiheista tavaraa ja hylkäämällä sitten kärryt kassajonoon. Lisäksi he jakoivat esitteitä jossa kerrottiin mm. että Ikean perustaja oli natsi ja Targetin tavarat on tehty riistotyövoimalla. Protestissa oli minusta hyvääkin, mutta toisaalta se oli aika paska temppu kaupan työntekijöitä kohtaan, jotka joutuivat laittamaan ne kaikki tavarat takaisin hyllyyn. Ja muuta vaikutusta tällä tempulla ei sitten oikein ollutkaan, mihinkään.

Arvoisa lukija huomaa varmasti, että minua alkaa vähän kypsyttää nuo Oaklandin anarkistit. Se johtuu siitä että en oikeasti usko siihen heidän vallankumoukseensa. Olen tosi innostunut Occupy-liikkeestä ja esim. Glass-Seagall Actin saattamisesta uudelleen voimaan, finanssialan tehokkaasta valvonnasta, ja verotuksen muuttamisesta järkevämpään suuntaan. Mutta minusta sillä ei ole oikein mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, että kuittaillaan ostoksilla oleville taviksille, ja tehdään kaupan työntekijöiden vuoden kamalimmasta päivästä vielä kamalampi. Oaklandin anarkisteja ei kiinnosta verotuksen tai finanssialan uudistaminen pätkän vertaa, koska se vaan hidastaisi vallankumousta. Me moderaatit olemme tässä nyt militanttien kanssa vähän niinkuin pattitilanteessa. Olin paikalla silloin kun ensimmäiset teltat nousivat 19. kadun ja Telegraphin kulmaan Oaklandin toiseen Occupy-leiriin, ja ne kiinalaiset teltat tulivat muuten kaikki samasta isosta Targetin laatikosta. Että ihan vaan omasta silmästä voipi jokainen kaivella sitä malkaa.

Ainoa occupeeraaja jolle tällä hetkellä nostan vilpittömästi hattua on intiaanipäällikkö Running Wolf, joka on taas puussa. Hän oli aiemmin Berkeleyssä puussa yli kaksi vuotta, kun hän vastusti eräiden tammien kaatamista. Tammet sijaitsevat vanhalla intiaanien hautausmaalla, ja Berkeleyn yliopisto oli ajatellut rakentaa juuri siihen kohtaan uuden urheilukeskuksen. Ei se puussa olo sitten lopulta auttanut, puut kaadettiin, mielenosoittajia sakotettiin, ja paikalla on nyt rakennustyömaa. Running Wolf asettui ehdolle Berkeleyn pormestariksi - siis maasta käsin - mutta ei voittanut vaalia. Nyt hän on taas puussa tuolla Oaklandin kaupungintalon edessä. Hän on puusta käsin huudellut ideansa ja kysymyksensä Occupy Oaklandin General Assembly -kokousten aikana. Hän voi ihan hyvin pysyä siellä puussa taas vaikka miten kauan. Jossain vaiheessa olen ajatellut selvittää käykö hän välillä maan pinnalla kakalla ja pissalla, vai hoitaako nekin asiat jollain intiaanien puunoksatekniikalla.

Saturday, November 19, 2011

Maalari maalasi taa-loo-a

Kyllä ammatti-ihminen on aina ammatti-ihminen, sanoi Mäkinen kun huorissa kävi. No, mitenkäs minä nyt tällälailla asiattomuuksia. Viime sunnuntaina päätin että se mitä en iltaan mennessä saa maalattua, jää maalarimme Ismaelin huoleksi. Ismael on nyt heilunut apureineen täällä viikon ja ihanasti minun ei ole tarvinnut yhtään hioa ikkunanpuitteita, jotka "auttamaan" tullut ystävämme pilasi pakkelilla lähestulkoon täydellisesti. Ne ovat nyt ihan sileät ja hienot ja maalatut!

Marimekon pilallisen tapetin tilalle valittiin seinään Gliddenin maali nimeltä "Dried Basil", testasin sitä sohvatyynyn ja parin taulun kanssa ja hyvältä näyttää.

Päätimme jättää ruokailuhuoneen ovenkarmin historiallis-taiteellisen läikälliseksi. Ismael ja hänen apulaisensa hioivat kaikki eri maalikerrokset sadan vuoden ajalta näkyviin ja laittoivat päälle satiinilakan.

Portaikon seinävaloiksi valikoituivat vitosen maksavat Ikean pikku kattolamput. Ostimme niitä väliaikaislampuiksi kassillisen, ja meistä ne näyttävät noissa syvennyksissä niin hyvältä että ei niiden tilalle nyt sitten hankitakaan mitään muita valaisimia.

Seuraavaksi tapahtuu arvatkaa mitä. Me haetaan sohva varastosta.

SOHVA.

Sitä ennen pitää kyllä siivota ja organisoida, ja tänä viikonloppuna me lepäillään ja ensi viikolla on kiitospäivä. Mutta sitten sen jälkeen.

Sohva.





Tuesday, November 15, 2011

Kun ulkona nukkuminen ei ole protesti

Mieheni tapasi Deloresin pari viikkoa sitten sillan alla. Tuolla meidän läheisen rautatiesillan alla on pitkään ollut kodittomien leiri. Ei protestikodittomien opiskelijoiden, vaan ihmisten joilla ei oikeasti oikein ole vaihtoehtoja. Oaklandin kaupungin puhtaanapitolaitos on muutamaan kertaan heittänyt teltat menemään, mutta ne tulevat aina takaisin. Kerran kun menin siitä ohi autolla, näin miten puhtaanapitolaitoksen mies itki samalla kun heitti kodittomien vähäisiä tavaroita roska-autoon. Ei se ole mitään helppoa kenellekään, tämä Amerikan sisäisen kolmannen maailman arkitodellisuus. Nyt leiri on kai jätetty rauhaan - se on varmasti inhimillisin vaihtoehto, jos mitään paikkaa ei ole joka ottaisi päihde- ja mielenterveysongelmaiset kodittomat vastaan. Sotaveteraanien avustusjärjestön pakettiautoa näkee parkissa siinä leirin edessä, he tarjoavat varmaan ainakin jotakin apua.

Johnilla ja Deloresilla oli ollut ihan mukava juttuhetki, ja John on pari kertaa yrittänyt käydä viemässä Deloresin pyytämiä printtejä valokuvista. Delores ei ole ollut paikan päällä. Leirissä vakituiseen asuvat kaverit olivat kertoneet että Delores on päässyt oleskelemaan johonkin sisätiloihin. Näen usein saman, hiukan vanhemman miehen lakaisemassa leirin edustaa. Siellä on ihan siistiä, ottaen huomioon että ollaan jalkakäytävällä. John oli kysynyt tältä mieheltä, olisiko jotakin apua mitä voisimme antaa tai ruoantarvetta tai muuta. Mies oli vastannut että he eivät tarvitse mitään, heillä on kaikki ihan hyvin.

Delores oli kertonut Johnille silloin kun he tapasivat, että tilanne menettelee. John oli kommentoinut että Delores on aika hyväkuntoisen näköinen ja kannustanut huolehtimaan terveydestä. Delores oli vastannut huumorintajuisesti että kyllä hän sen tietää että hän on aika hyvännäköinen mama.

Tuloerot eivät ole mitään kivaa läheltä katsottavaa. Olen kyllä silti tyytyväinen, että minulla on miehenä amerikkalainen, joka haluaa katsoa asioita silmästä silmään, eikä sellainen joka haluaa elää hyvinvointikuplassa ja teeskennellä että ikävät asiat eivät liity häneen mitenkään.




Thursday, November 10, 2011

Herran pieksut


Tommonen siellä nyt on. Meidän talon persauksessa. Alla vertailukuva siitä mitä siellä oli vielä noin kuukausi sitten.

Tuesday, November 8, 2011

Katto-Castanedat vauhdissa

Kolme Castanedan veljestä on paukutellut meille uuden katon. Keittiön yläpuolella oleva pikkukatto liitettiin uuden osan kattoon, niin että nyt meillä on viiden katon sijasta vain kaksi kattoa.


Sunday, November 6, 2011

Saturday, November 5, 2011

Marimekon tapettifiasko

Ostin olohuoneen seinään kolme rullaa Marimekon Biloba-tapettia. Kaunis oliivinvihreä pohja ja intensiivinen oranssi lehtikuvio olivat minusta ihan hengästyttävän kauniit. Palkkaamamme 30 vuoden kokemuksen omaava ammattimies ei valitettavasti suostunut laittamaan tapettia seinään. Hän sanoi että on uransa aikana nähnyt näin huonolaatuista tapettia ehkä kymmenisen kertaa. Tapetti oli leikattu väärin, vinoon, niin että joka tapetin reunassa oli ohut valkoinen raita. Taljojen välissä raita olisi tietenkin kaksinkertaistunut kooltaan, ja erottui selvästi huoneen toiseen päähän asti. Lisäksi tapetista lähti runsaasti väriä heti kun se kastui työn yhteydessä, ja valmis seinä olisi näyttänyt läikälliseltä ja haalistuneelta.

Ei tule nyt suomalaisen työn mitalia Marimekolle eikä Niemen muuttofirmalle.


Alushousut päähän, pizzaa huuleen, ja arttia tulemaan

Oakland, tuo vallankumousturismin tuore mekka joka nyt paistattelee valtakunnanjulkisuudessa ja vähän maailmankin, pani eilen tyrät rytkyen taidetta tulemaan Oakland Art Murmur- taidetapahtumassa joka järjestetään joka kuun ensimmäinen perjantai. Oli graffititaidetta ja katukeittiöitä ja perinteisempää taidetta ja kaiken maailman kaupustelijaa. Sekä omaehtoisia katuesiintyjiä laidasta laitaan. Ne kalsaripäiset tyypit näkyvät (kylläkin aika suhmuraisesti) tuossa kuvassa alempana. Teki oikein mieli huomauttaa ulkopaikkakuntalaisen näköiselle anarkistille että kuules turisti, on täällä ennen teidän occupyitännekin osattu.

Sain graffititaiteilijalta hienon julisteen ja ostin tämmöisen t-paidan. Ja söin katukeittiöstä kiviuunipizzaa. Hyvät meiningit oli!

Graffititaidenäyttely vanhassa teollisuushallissa.
Bileissä oli myös tanssia ja ruokaa.

Tiskijukka työssään

Tuollainenkin olento ilmestyi tanssilattialle


Tapasin tämän taiteilijan jolla
oli tavattoman hienoja töitä


Luomukatutaideperformanssi. Ihan kumma oli,
esiintyjillä oli alushousut päässä ja liitutaulu
jossa luki "Fuck semiotics."

Katukeittiörivistö

Pizzapojat, kiviuuni näkyy juuri ja
juuri vasemmanpuoleisen pojan olan takaa

Palasimme vielä uudestaan graffitibileisiin
kun siellä oli niin mukavaa

Joku oli tullut tosi pitkällä fillarilla
ja ajatellut samalla asioita uudelleen

Thursday, November 3, 2011

Uusia kuvia lisäosasta

Tähän nurkkaan tulee kylpyamme.
Siitä voi sitten ikkunasta katsella naapurin kanoja.

Tässä näkyy makuuhuone.
Sateen vuoksi nyt on taukoa rakennustöistä, mutta John otti tänään nämä kuvat ennen kuin laittoi koko hässäkän pressun alle.
Ylhäältä päin kylppäri näyttää tältä
Uudisrakennuksen tuorein vaihe.
Tuohon erkkerin näköiseen tulee suihku.

Wednesday, November 2, 2011

Tää on viesti teille kovikset


Mies kuvasi tämän kadunkulmasta tänään 2. marraskuuta, Oaklandin yleislakkopäivänä ja tähän asti suurimman mielenosoituksen aikana.

Tulkitsen tätä kirjoitusta niin että se on tarkoitettu lähinnä Berkeleyn suunnasta tänne Oaklandiin aina mellakoimaan tuppaaville insurrektionalistianarkisteille. Että hajottakaa kotonanne paikkoja, meillä on täällä rehellinen rotesti.

Uuden makuuhuoneen ja kylppärin runko

Tästä alkaa näkyä mitä meidän talon takaosaan hahmottuu. Oikealla kylppäri, vasemmalla entisen keittiön kohdalla makuuhuone. Me ollaan jo käyty siellä teellä! Tänään Agustinin pitää vähän siirrellä ikkunan paikkoja ja sitten alkaa olla runko valmis. Seuraavaksi sitten kattotuolit.

Tuesday, November 1, 2011

Detskuja köökistä


Kaffee ja tee, lautanen siltä reissulta kun käytiin Meksikossa rakastumassa, vanhantavarankaupasta hankittu lusikka jossa julistetaan että "Here's champagne to our real friends, and real pain to our sham friends", Kylväjän Paulin tekemä hieno piikkikauluksellinen raku-maljakko ja sille kaveriksi hankittu amerikkalainen raku jolla on musta hieroglyfikaulus, mummon peltipurkki, ja hoodookemikaalit.





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...