Saturday, December 24, 2011

Vallankumous ja voileipäkakut, nuo suomalaisen ydinosaamisalueet


Meillä on pidetty ensimmäiset juhlat, ja ystäväni Kris laati esitupareihin kerrassaan hienoja voileipäkakkuja. Kukaan vieras ei ollut koskaan nähnyt voileipäkakkua aikaisemmin. Kaksi ei uskaltanut edes maistaa, mutta kaikki jotka maistoivat, tykkäsivät kovasti. Tarjoilimme myös glögiä ja pipareita. Juhlat kestivät koko päivän, puolestapäivästä puoleen yöhön. Koko päivän kestävät bileet ovat siitä mukavat, että vieraita tulee ainakin aluksi tipoittain ja jokaisen vieraan kanssa ehtii viettää aikaa ja keskustella. San Salvadorilainen kiinteistövälittäjämme Francisco oli perheineen  ottanut selvää suomalaisista tavoista. He toivat lahjaksi leipää ja suolaa. Olin huomaavaisuudesta kovin liikuttunut.

Olette ehkä kuulleet että Occupy-liikkeen militantein siipi agitoi meillä täällä Oaklandissa. Minä olen joutunut pahan Twitter-riippuvuuden valtaan, kun valvon yötä päivää virtuaalisesti, mitä siellä nyt on taas keksitty. Occupy Oaklandin vaikuttajahahmoihin kuuluu muun muassa rap-artisti Boots Riley, jonka joku saattaa muistaa World Trade Centerin terrori-iskun aikoihin julkaistusta albumista jonka kannessa sattumalta lentokone lensi kaksoistorneihin. Siitä nousi kova haloo, mutta The Coup -yhtye ei suostunut poistamaan albumia myynnistä. Boots on kova kommunisti, ja hänellä on tavoitteena ei sen vähempi kuin koko kapitalistisen järjestelmän tuho.

Oaklandin Occupy-porukan kovassa ytimessä vaikuttaa black bloc -anarkisteja, ammattiliittojen äärivasemmistolaisia,  militantteja maahanmuuttajien oikeuksien kannattajia, intiaaniaktivisteja, ja Black Panther -henkisiä rotuvähemmistöjen oikeuksien ajajia. Ihan ydinporukassa on kolme ihmisoikeuslakimiesperheen kasvattia, kaksi heistä lakimiehiä itsekin. Kaoottisista hihhuleista ei siis ole kyse, vaan kurinalaisista äärilinjan aktivisteista. Osan kohdalla on ehkä vähän koomista se, miten he uskovat olevansa työväenluokkaa. Hienojen yliopistojen kampuksilla kasvaneet sivistyneistömukulat ovat tutustuneet oikeisiin töihin ja niiden tekijöihin varmaankin lähinnä kesätöissä ja maksaessaan erilaisista palveluista.

Sitten meitä pyörii mukana monen näköistä viherpipertäjää ja sosiaalidemokraattia ja ihan tuommoista perusdemokraattiakin. Osa ihmisistä yrittää viedä Occupy-liikettä puoluepolitiikan suuntaan, ja se on tietysti anarkistille ihan kauhistus. Ei se minustakaan tässä vaiheessa mitenkään nerokas ajatus ole, kun tuo politiikka vaikuttaa aika läpikotaisin korruptoituneelta. Demokraatit eivät ole republikaaneja kummempia, se on täällä Oaklandissa nähty. Ihan samalla lailla ne ovat rahalla ostettavissa.

Poliittinen vaaka on tässä maassa kallistunut niin jyrkästi oikealle että olen strategisista syistä valmis tukemaan aika radikaalejakin vasemmistokaadereita. Näkyvät radikaalit luovat meille moderaateille tilaa hengittää. Nythän tilanne on vähän sellainen, että suomalainen kokoomuksen äänestäjäkin on täällä Yhdysvalloissa kirkuvanpunainen kommunisti, koska kannattaa ilmaista yliopistokoulutusta ja kansallistettua terveydenhuoltoa. Minunkaltaiselleni, mielestäni poliittisesti aika keskivertoihmiselle, ei ole kertakaikkiaan tilaa poliittisella kartalla.

Arvoisa lukija huomaa ehkä, että olen hiukan leppynyt siitä kun viimeksi kirjoitin Oaklandin Occupeeraajista. Osittain se varmaan johtuu siitä että olen tutustunut heihin paremmin. Samalla olen tarkentanut kantaani siitä, miksi poliittiset ääri-ilmiöt saattavat joskus olla myös hyödyllisiä.

Ja sitä paitsi minähän olen nykyään anarkisti.

Anarkistikaverini on ilmoittanut, että tällainen ihminen kuin minä on täällä Amerikassa yleisen katsannon mukaan anarkisti. Hän on ihan tohtoritason väitöskirja-anarkisti, joten kyllä hän jotain tietää siitä mistä puhuu. Minä olen siis Suomessa sitoutumaton, ja äänestänyt milloin mitäkin puoluetta, esimerkiksi RKP:ta. Jag undrar om Elisabeth Rehn förstår att hon är anarkist?

Minulla ei ole pienintäkään aikomusta tulla pidätetyksi, joten en ole koheltanut tuolla missään laittomissa satamansulkemisoperaatioissa. Sen sijaan askartelimme mieheni kanssa suloisia lauttoja jotka kannattelevat Ikean patterijouluvaloilla valaistuja minitelttoja. Minitelttoja saa yllättäen internetistä helposti! Veimme lautat Lake Merritt -keskustajärvelle kellumaan.

Pääsimme tapaamaan järven vallanneita lautta-anarkisteja jotka ihan nukkuivat ja asuivat siellä lautallaan neljä päivää, ennen kuin poliisi tuli pidättämään heidät. Anarkistit olivat herttaisia, laittoivat iltapalaksi vasikanlihavoileipiä ja lauloivat kanssamme Sua kohti Herrani -virren, sen jota esitettiin Titanicin kannella laivan upotessa. Teltta-taideaktioomme liittyi tällainen symboolinen taso.

Siellä järvilautalla oli ihanaa ja tunnelmallista, kyläilimme siellä parina iltana. Kahden minitelttamme valot tuikkivat järvellä vieläkin - Oaklandin ainoat teltta-occupyt tällä hetkellä! Poliisi ei varmaan kiiressä huomannut muuta kuin isossa lautassa kiinni olleet miniteltat - ankkuroimme ne kaksi muuta telttaa vähän kauemmaksi järvelle. Niissä on sisällä pienet muoviset mielenosoittajat joilla on minikokoisia eväitä ja makuupussit ja kaikki.

Viime viikolla oli kaupunginvaltuuston kokous, jossa käsiteltiin kovin kiistanalaista ehdotusta antaa poliisille lisävaltuuksia voimankäyttöön jos joku vielä yrittää sulkea Oaklandin sataman. Näittekö niitä videoita siitä tähänastisesta voimankäytöstä? Luuletteko että voimatoimia lisäämällä tilanne muuttuu jotenkin paremmaksi? Pari Oaklandin valtuustonjäsentä luulee. Ehdotus ei onneksi mennyt läpi. Siellä kokouksessakin oli tietysti lähes mellakka. Minä kävin samaan aikaan vaivihkaa viemässä kaupungintalon aulaan joulukuusen alle miniteltan, jossa lukee "Back soon", ja se a on sellainen ympyröity anarkia-a. Pikkuteltta oli kuulemma ilahduttanut anarkisteja. Hyvää joulua heillekin.

Olen melkein varma että tämän syksyn Occupy-touhut olivat vasta alkusoittoa, ja tästä kasvaa todellinen massaliike jolla on merkittävä poliittinen vaikutus. Mutta voihan se olla että olen väärässä. Jos joku haluaa lyödä asiasta vetoa, niin ottakaa yhteyttä. Meillä lyödään politiikasta vetoa ihan päntiönään!

Sunday, December 4, 2011

SOHVA!!!


Upuneita ehkä ollaan mutta sohva on täällä! Ja taulujen ripustaminen on vaikeaa! Ja joulukuusi on minimalistinen! (Ja epäilemättä huomenaamulla vielä minimalistisempi, kun nuo kissat käyvät yöllä sen kimppuun.)

Hän on vain upunut

Yksi kaverini oli sellaisessa työssä, jossa ohjataan toisinaan ihmisiä hoitoon erilaisista syistä. He olivat työkaverin kanssa saaneet järjestettyä erään ihmisen lääkärin vastaanotolle, koska tällä ihmisellä tuntui olevan psykiatrisen hoidon tarvetta. Hoidon järjestäminen oli ollut rasittava prosessi, ja niinpä kaverini oli kovin pettynyt kun lääkäri, joka puhui suomea aksentilla, oli eri mieltä asiakkaan hoidontarpeesta ja sanoi että "Miksi te lähettä hänen tänne kun hän on vain upunut?"

Tässä kuvassa on meitsi tämän viikonlopun jäljiltä. Eilinen huhkittiin varastolla, koko hoito piti purkaa ja pakata uudelleen että saatiin esiin sohva ja muut tavarat mitä tässä vaiheessa tarvitaan. Tänään aamulla yhdeksältä muuttomiehet roudasivat ne kamat tänne meille, ja tämä päivä on purettu laatikoita, järjestelty, ja erotettu se pino joka menee hyväntekeväisyyteen.

Vuosi ilman 90 prosenttia maallisesta omaisuudestamme on opettanut ainakin sen, että hyvin suurta osaa siitä ei tarvita mihinkään. Että good riddance heille.

Vuosi. Oikeasti. Minä en ole nähnyt tuota meidän sohvaa vuoteen.

Muistaakohan joku tätä lukeva, miten tähän remonttiin piti mennä ehkä neljä kuukautta?

Voitte kuvasta yrittää päätellä, olenko psykiatrisen hoidon tarpeessa vai vain hiukan upunut.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...